sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Kierrätys ammattina.

Minulle kierrätys on myös ammatti eli omistan oman osto- ja myyntiliikkeen. Liikkeen pidon arjesta olen kirjoittanut jo melko pitkään blogissani http://romuajaromantiikkaa.blogspot.fi/ .


Tässä on muutama esimerkki:













Osan pyöristä olen joutunut varastoimaan ulos sillä varasto on joskus liian täynnä.


Mutta nyt sitten kierrätykseen tarkemmin. Siinä, missä monet näkevät romua, minä näen seteleitä. Tässä kuitenkin haluaisin tuoda esille kevään hyvän myyntikohteen eli polkupyörät, joita tyhjennetään yleisesti hyvin paljon taloyhtiöiden kellareista. Näihin yritän päästä väliin sillä se tietää minulle hankintahinnaltaan varsin edullisia hankintoja. Taloyhtiöt tilaavat yleensä roskalavan, jonne nämä käyttökelpoiset polkupyörät päätyvät ellen ehdi väliin. Ikävä tosiasia vain on se, että pikkuvikaisia polkupyöriä päätyy roskalavalle aivan liikaa. Jokainen polkupyörä valmistuksen yhteydessä tuottaa noin 250 kilogrammaa hiilidioksidia, mikä olisi vältettävissä.


Usein myyn polkupyörät matalaan hintaan, jotta ehdin keväällä myymään enemmän. Tällöin toki on oltava tarkkana, että kulut tulee katettua, unohtamatta voitto-osuutta.


Suhtautumisessa minuun ja kollegoihini on toki parannettavaa sillä usein saan kuulla, että olisin vienyt pyörän siltä, joka sitä olisi enemmän tarvinnut kuin minä. Totuus vain on se, että en olisi estämässä tarvitsijaa ottamasta pyörää, joka on jo tuomittu hävitettäväksi (taloyhtiön työntekijä yleensä tuo ne roskalavalle ja minä nappaan ne vasta silloin ja taloyhtiön luvalla). Otan siis vain niitä pyöriä, joille ei ole muuta ottajaa kuin kaatopaikka. Kuulen myös usein valitusta, että taas joku trokari tienaa. Tottakai minä tienaan sillä, että myyn polkupyörät eteenpäin. Enhän minä ilmaiseksi töitä tee. Taloyhtiökin tässä säästää sillä jätemaksu määräytyy määrän mukaan. Jokainen polkupyörä, joka on lavalta pois, on taloyhtiölle säästöä.


Toki saan kiitosta ja kehua asiakkailtani sillä en todellakaan kiellä ettenkö hanki polkupyöriä hylkyinä. Ostaja saa aina tietää pyöränsä historian ja kuitin rehellisestä kaupasta.


Kierrätys siis voi olla elinkeino. Niistä kumpikin tosin tarvitsisi lisää arvostusta ja kunnioitusta.



Kuvia esineistä jotka on jo myyty.
Näillä esineillä on ollut varsin iso riski joutua kaatopaikalle.


Tämä Turun kaakelitehtaan norsumaljakko, myytiin Turun museokeskukselle.



Tämän koira patsaan kanssa kävi nolosti, sillä menin vahingossa myymään kahteen kertaan.
Virheitä sattuu joskus sille ei vain voi mitään.








Myyn paljon valaisimen lasikupuja varaosiksi. 


Laatu rinkka, jota kokeilin omaan selkään Saimaan rannalla. Rinkka myytiin varttia myöhemmin.

 





Kiertelen joskus ympäri suomea myyntireissuilla ja ne vasta ovat hauskoja :)



Lahjoitukset vaalikampanjaani:


maanantai 20. helmikuuta 2017

Öljy ja muovi.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1682478-poster-1280-plasticbags.jpg

Jotta pystyy tämän blogin kirjoittamaan tai lukemaan on oleellista, että on olemassa öljyjalosteita kuten muovi. Maailmaa ilman öljyä on vaikea kuvitella sillä öljy on yksi käytetyimmistä ja tärkeimmistä raaka-aineistamme. Se on oleellinen osa kommunikointiamme sillä kännykät, tabletit ja tietokoneet ovat suurelta osin muovia. Toki myös niin sanotut lankalinjat, oli se sitten valokuitu tai perinteinen kaapeli, on eristetty muovilla. Öljyjalosteita on kosmetiikassa, maaleissa ja monissa muissa paikoissa, joissa emme edes usko niitä olevan. Myös egologisesti ja eettisesti tuotetut tuotteet on usein pakattu muoviin, joten tuo öljy on lähes aina mukana kuviossa. Toki korvaavia raaka-aineita kehitetään, mutta öljy on tällä hetkellä se raaka-aine johon olemme sidottuja. Elämme siis “hiilivetyihmisen” aikakautta.


Turhauttavin seikka tässä on se, että koko liikenteemme niin rahti- kuin yksityisliikenteessä on suurelta osin kiinni öljyjalosteiden polttamisessa. Öljy ei kuitenkaan ole loppumaton ja nopeasti uusiutuva raaka-aine, joten sen tarpeeton polttaminen ei ehkä ole kaikkein viisainta. Varsinkin kun muita energianlähteitä on pilvinpimein. Tuulienergiaa on esimerkiksi suunniteltu rahtiliikenteeseen eli paluu purjerahtilaivoihin on tätä päivää. Autoilussa ollaan myös palaamassa sähköön, onhan sähköauto reilusti yli satavuotias keksintö.


Lämmitysenergianlähteenä öljyn korvaaminen on varsin helppo juttu jopa täällä Suomessa. Lämpöpumpputekniikka on helppo ja varsin yksinkertainen vaihtoehto korvaamaan öljylämmityksen kokonaan. Oikeastaan 80-luvulta lähtien koko öljylämmityksen olisi voinut hylätä, mutta meille idänvaihtokauppa oli tärkeä asia, joten sen takia valtio edesauttoi suomessa öljynkulutusta. Ulkomaankauppamme oli sidottu öljyn ostoon Neuvostoliitosta ja Neuvostoliitto osti vastakauppana Suomesta saman summan edesta eri tuotteita. Tänään tilanne on eri ja olisi vihdoin viimein aika luopua öljyn turhasta polttamisesta.


En siis pidä öljyä huonona vaan pidän sen tarpeetonta polttamista tyhmänä. Muovi on todella hyvä ja helppo vaihtoehto moneen tarkoitukseen. Muovin kierrätystä pitää tehostaa, sillä on hullua käyttää kerran raaka-ainetta, jota voi käyttää moneen kertaan. Meriin ajautuneet muovit ovat hyvä esimerkki muovin kestävyydestä, niin hyvässä kuin pahassa. Valtamerien muovipyörteet ovat jo nyt aiheuttaneet vaikeuksia merien ekosysteemeille.

https://de.wikipedia.org/wiki/Plastikm%C3%BCll_in_den_Ozeanen 

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Beach_in_Sharm_el-Naga03.jpg
Kaikkien merien (jopa suomen järvien) muovijätetilanne on kestämätön.

Suomi on muovipullojen kierrätyksessä ehdottomasti hyvä ja kaunis esimerkki. Ruotsissa käydessäni havaitsin, että pantti oli käytännössä puolet Suomeen verrattuna ja siksi osa pulloista päätyy roskiin. Pullopantin ollessa suomalaisessa tasossa eli selkeästi hintavampi, tulee nuo pullot laitettua tyhjinä reppuun eikä roskiin. Äitiyspakkauksen lisäksi meillä on ulkomaille vietävänä siis myös toimiva pullonpalautusjärjestelmä, joka on yksi maailman tehokkaimmista.


https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bales_of_PET_bottles_3.jpg
Tämä on kaunis kuva kierrättämisestä.

Lahjoitukset vaalikampanjaani:

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Talouskasvun aikaako?

Varastotöissä joutuu joskus kiipeilemään hyllyjen päälle :)

Helmikuun alkupuolella huomasin ilokseni, että olen tekemässä ennätysmyynnit kolmena peräkkäisenä kuukautena. Vertailuna käytän tilastollisia kuukausimyyntejä viimeisen viiden vuoden ajalta. Joulukuu 2016 oli noin 300% parempi, tammikuu ylitti odotusarvon noin 25% ja helmikuu on jo ensimmäisellä kolmanneksellaan ylittänyt koko kuukauden osalta odotusarvon 20% vaikka kaksi kolmannesta oli jäljellä. Tottakai helmikuun keskimmäinen kolmannes on hiljaisempi. Olen huomannut kaavan olevan sellainen, että kauppa käy kuun ensimmäinen ja viimeinen kolmannes.


Tämä tilastollinen poikkeama koskee siis omaa liiketoimintaani eli Osto- ja myyntiliike Tarvasjokea. Tuotteeni ovat suurimmaksi osaksi ylellisyystuotteita eli juurikin sen sektorin kaupankäyntiä, joka viimeisenä hyötyy talouskasvusta. Tottakai tuo oma tilastoni on vajaa, sillä virhemarginaali on suurehko eikä siitä voi tehdä isoja johtopäätöksiä. Omassa kaupankäynnissäni iso muuttuja on hyvin onnistunut markkinointini, jota olen tehnyt järjestelmällisen suunnitelman mukaan pitkän aikaa. Some-markkinoinnissa siirryin keväällä 2015 kaavaan, jota olen toteuttanut kohta kaksi vuotta. Markkinointini vaikutus aiheuttaa sen, että en voi olla varma, mikä onnistumisen syy lopulta on. Todennäköisesti niin panostus mainontaan kuin se, että ihmisillä alkaa taas olla luottamusta tulevaan, jolloin rahaakin käytetään enemmän. Toki joulukuun osalta pidin markkinoinnissa taukoa sillä minulle tuo kuukausi on ollut aina heikko eikä siis panostuksen arvoinen. Ja tulos oli nelinkertainen siihen mihin olin varautunut. Mikä se olisikaan ollut, jos olisin panostanut?

Kunnostusta vaativien pyörien varastoa tsekkailen.


Varovaisen päätelmän voi tehdä myös joulutorimyyjien tuloksista. Kyselin juuri ennen jouluaattoa muutamalta kuulumisia joulukuun myynnistä ja tyytyväisyyttä oli yllättävän paljon. Toki tässä torimyynnissä on päästy jo sen verran huonoihin tuloksiin, että pienikin suunnanmuutos on positiivinen. Itse kannan joululahjarahat mieluummin torille kuin kauppakeskuksiin. Toteutan periaatetta, että ostan “tovereilta” ensisijaisesti.


Totta kai Varsinais-Suomessa Pernon telakan hyvä tilauskanta sekä Uudenkaupungin autotehtaan hyvä tilanne on ollut merkittävä. Työllisyystilanne on kohentunut teollisuudessa ja sen perässä toki muut alat ovat parantaneet tulostaan. Selkeää talouskasvun aikaa en uskalla sanoa, sillä haluan vielä kuulostella hetken, mutta merkit ovat hyvät.


Eli leikkauksille tulevalla kunnanvaltuustokaudella ei toivottavasti ole aihetta, jos merkit pitävät paikkaansa. Turun kaupungin taloutta pitää kuitenkin eheyttää, mutta ei mielestäni leikkauksilla vaan investoimalla säästöjä tuovaan tekniikkaan ja karsimalla turhaa rahan käyttöä. Esimerkkinä toki käy tuo kaupungin vaakunasohlaus. Sellaiset pitäisi karsia ensimmäisenä pois.


Suurin toive toki tässä kohtaa on, että tasan vuoden päästä voin sanoa tämän blogin olleen oikeilla jäljillä.

 Kuntotarkistus ennen kuin pakkaan lähetystä varten.

Siin olis isoon kattokruunuun aihio ;)

Vaikka blogi nyt käsitteli aika paljon omaa liiketoimintaani, kun pitäisi kertoa kunnallisvaaliehdokkaan mietteitä, niin ne nivoutuvat yhteen sen verran voimakkaasti, että en saa niitä varmaan ikinä erikseen. En siis pysty olemaan jakomielitautinen ;)

Lahjoitukset vaalikampanjaani: https://civicrm.vihreat.fi/civicrm/contribute/transact?id=2&reset=1&pcpId=368

Facebook:
https://www.facebook.com/ReininMarko/

torstai 9. helmikuuta 2017

Vihapuhetta vai koulukiusaamista?


Näyttää ja kuulostaa siltä, että yhden hallituspuolueemme päävaaliteemoista on sananvapaus. Kaksi asiaa tässä vain kummastuttaa. Sananvapaus Suomessa on jo yleisesti hyvin salliva ja melkein mitä vain voi sanoa ja kirjoittaai, mutta se ei poista sitä etteikö sanomisistaan ja kirjoittamisistaan ole vastuussa. “vihapuhe” on ollut se mistä väännetään nyt hyvinkin vilkkaasti SOME:ssa puolesta ja vastaan.

Mutta kuuluuko sananvapaus kunnallisvaaleihin? Kunta tai kaupunki ei voi muuttaa lainsäädäntöä vaan toimii säädetyn lain ja asetuksen mukaan. Miksi siis sananvapaus ja vihapuhe on esillä niin voimakkaasti? Yhden hallituspuolueemme edustajia ja jäseniä on tuomittu kirjoituksistaan sen mukaan miten Suomen laki on kirjoitettu ja tulkittu. Siitä on sitten närkästytty ja uhriuduttu ihan riittämiin. Selityksillä “läpällä ja kännissä” on koetettu päästä kuin koira veräjästä. Omista kirjoituksistaan ei oteta vastuuta ja vieläpä nostetaan sananvapaus teemaksi vaaleissa, joihin se ei oikeastaan edes kuulu. Kunnallishallinto ei voi vaikuttaa oikeusistuinten lain tulkintaan eikä poliisin päätöksiin siitä, mitä tutkitaan, sillä demokraattisessa yhteiskunnassa oikeuslaitos on poliittisen painostuksen ulkopuolella. Kunta ei myöskään määritä lakia, se kuuluu valtiolle. Sananvapauden lainsäädäntö on siksi sopivampi eduskuntavaaliteemaksi.


https://pixabay.com/fi/kiusaaminen-lopettaa-rikkoa-tunteet-1019271/

Itselläni on asiaan myös toinen näkökulma. Onko hallituspuolueen pää-äänenkannattajilla ymmärrystä mistä he puhuvat? Jos sallitaan kaikki huorittelut ja muut alatyylin haukkumiset, niin puheessa ja kirjoituksessa tullaan mitätöimään kaikki se työ mitä on tehty koulukiusaamisen lopettamiseksi. Esimerkiksi jos kolmasluokkalainen lapsi menee huutelemaan samoja loukkaavia alatyylisiä huomautuksia, kuin SOME:ssa aikuiset käyttävät, on meillä aikuisilla velvollisuus puuttua tähän. Sama puhe mikä lapsilta kielletään ei voi olla aikuisille sallittua. Onko nyt siis niin, että hallituspuolue on koulukiusaamisen puolestapuhuja? Sen vaikeammin kitkettävän vielä eli henkisen kiusaamisen? Vai onko nyt vain niin, että ei ymmärretä edes mistä puhutaan, kun puhutaan sananvapaudesta?

https://pixabay.com/fi/bully-kiusaaminen-pojat-624747/


Politiikka on totisesti rikki, jos hallituspuolueen mielestä kiusaaminen on sallittua.


sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Turun pääkirjasto.

Turun pääkirjasto on minulle toimisto sekä vapaa-ajankeskus. Vietän keskimäärin 15 tuntia viikosta kyseisessä rakennuksessa. Toki käyn muissakin kirjastoissa, mutta pääkirjasto on se mikä on itselle läheisin.
(https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Turun_kaupunginkirjaston_rakennus.jpg)

Minulle tärkein palvelu on tietokoneet. Kirjoitan blogini useimmiten juuri pääkirjastossa. Oman liiketoimintani osalta teen lähes kaikki ilmoitukset ja julkaisut kirjastossa. En siis omista tällä hetkellä omaa tietokonetta, vain tuon mobiililaitteen jota kännykäksi kutsutaan. Kuulostaako tämä järjestely oudolta? Ei minulle ainakaan sillä tämä toimii todella hyvin. Tietokoneiden lisäksi olen aktiivinen lehtisalin penkkien kuluttaja.


Pääkirjasto on mielestäni Turun upein rakennus, jossa yhdistyy kauniilla tavalla vanha ja uusi. Tiedän, että uuden pääkirjaston rakentamisen hintana oli pienempien kirjastojen lakkauttaminen keskustan alueelta. Pidin silloin hintaa ikävänä, mutta ymmärrettävänä ja pidän edelleenkin sitä ratkaisua oikeana. Hinta oli toki kova, mutta se kannatti maksaa, sillä tämä pääkirjasto on oikeasti aivan tolkuttoman hyvä.Muistan hyvin ajan, kun oli vain tuo vanha pääkirjasto, jonka hyllymetrejä oli lisätty väliaikaisratkaisuilla. Vanhojen upeiden puuhyllyjen lisäksi oli metallisia varastohyllyjä sillä hyllytila oli totaalisesti loppu. Se oli surkeaa aikaa ja vakio kirjastoni oli ihan joku muu.

 (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Turku_City_Library2.jpeg)

(https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Turun_pääkirjasto_1927.jpg)


Hyödynnän kirjastoa mielestäni todella tehokkaasti enkä ole ainoa. Samat naamat pyörii täällä päivästä ja viikosta toiseen eli pääkirjasto on hyvin monelle ‘olohuone’. Iso kiitos niille, joiden ansiota tämä rakennus on ja erityiskiitos kirjaston työntekijöille.

Muut Turun kirjastopalvelut ovat myös ihan hyvin mallillaan. Erityisesti tuo Nummen omatoimikirjaston palvelu on mieleeni. Pääkirjaston ollessa kiinni suuntaan Nummen kirjastolle, sillä se on auki klo 7-21 joka ainokainen viikonpäivä. Toimii siten, että paikalla ei ole ketään virkailijaa vaan kirjastokortilla mennään sisään ja toimitaan itsenäisesti. Toki siellä on kameravalvonta ja kulkutieto siitä ketä kirjastossa on, koska kirjastokortilla kuitataan asiakas sisään. Nummen kirjastossa en ole kertaakaan havainnut, että olisi käytöshäiriötä tms. kun paikalla ei ole virkailijoita. Toki siellä Nummen kirjastossa on osan päivää henkilökuntaa paikalla pois lukien viikonloput. Omatoimikirjastoja saisi tulla mielestäni lisää, mutta silloin pitää olla aina mietittynä miten erityisryhmät saavat tarvitsemansa avun..


Ainoa ongelma jokaisen kirjaston kohdalla on päihderiippuvaisen porukan oleskelu kirjastossa tai kirjaston läheisyydessä. He ovat toki ihmisiä siinä kuin minäkin, mutta käytös on joskus hiukan huonoa. Pääkirjaston vartijat ovatkin aika hyvin perillä työnkuvastaan ja hoitavat hienosti pahimmat tapaukset, jotka aiheuttavat häiriöitä silloin tällöin.

Paria pientä asiaa kaipaan pääkirjastoon. Roskis olisi kiva saada uudenpuolen pääoven läheisyyteen ulos siinä kun ei ole läheisyydessä yhtäkään ja se näkyy.. Dokumenttielokuvat on nyt sijoiteltu tietokirjojen joukkoon eikä omaan hyllyynsä, jota itse kaipaan. Yleisarvosana kirjastolle on kuitenkin kiitettävä ja tämä taso on syytä säilyttää.

 (https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Turku_main_library,_new_part,_interiors_(b).jpg)


(https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kirjastosilta,_Turku,_8.12.2013_(34).JPG)
Koko kirjasto komeuden kruunaa kirjastosilta.

Lahjoitukset vaalikampanjaani:
https://civicrm.vihreat.fi/civicrm/contribute/transact?id=2&reset=1&pcpId=368

Facebook:
https://www.facebook.com/ReininMarko/

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Etelä-ruotsin tuhoalue.


(Varoitus, tämä blogi saattaa sisältää mustaa huumoria)


Ajellessamme emännän kanssa viime vuoden lopulla Länsi-Ruotsin läpi, huomasimme kauhuksemme millaisessa tilassa alue  on. Saimme väistellä räjähtävien lepakoiden palasia, maitoa ei voinut juoda sillä se oli pilaantunutta, kanat munivat nahkamunia ja ihmiset juoksivat alasti tien laitaa pitkin ilmeisesti infraääni hulluuden takia. Tämähän siis siksi, että koko aluetta koristivat nuo pahamaineiset tuulivoimalat. Asia vaikutti ilmeisesti myös minuun, sillä näin joulupukin liftaamassa tien poskessa. Kun ajoimme ohi, joulupukki heitteli meitä kissoilla. Tämän oli pakko olla infraäänihulluuden aiheuttama näky, sillä oman tietämykseni mukaan joulupukki oli silloin vielä Korvatunturilla valmistelemassa aattoillan kiireitään. En myöskään usko, että kissojen heittely kuuluu tapoihin.


Tällä kertaa ei ollut saatavilla kuvaa räjähtävistä lepakoista,
 joten on tyydyttävä kuvaan räjähtävistä linnuista.


Eikö ollut kamala matkakuvaus? No ihan tämmöistä siellä ei nyt kuitenkaan ollut. Ajoimme teitä E18 ja E20 Göteborista Tukholmaan joulukuun keskivaiheilla. Oikeasti, jos infraääni olisi vaarallinen ja yhtä tuhoisa, niin kuin meille eräs “faktan” kertoja on todistellut, edellä oleva kuvaus pitäisi olla lähellä totuutta. E18 ja E20 varrella tuntui olevan yhtä paljon tuulimyllyjä kuin Lapissa on poroja. Parhaimmillaan sumuisella ilmalla laskin näkeväni 15 myllyä yhdellä päänkäännöllä. Todellinen luku olisi ollut paljon isompi, sillä Ruotsissa on satoja ja taas satoja tuulimyllyjä.
(Toki ei niitä tuulivoima turbiineja ihan niin paljoa ole, että voisi vertailla suoraan lapin porojen määrän kanssa, tämä oli ehkä enemmänkin vain kielikuva.)


Vuonna 2014 tuulivoimalla tuotettiin pohjoismaissa 27,7 TWh ja suomessa tästä tuotettiin 1,1 TWh. Mielestäni meillä on paljon petrattavaa tämän energiamuodon hyödyntämisessä. Norja, joka ei käytännössä tarvitse tuulivoimaa, tuotti 2 TWh. Eli olemme tuulivoimatakapajula!!!


Olemme sijoittaneet sähköntuotannossa ydinvoimalaan, joka valmistuu ehkä joskus. Mikäli tuo Investointi olisi sijoitettu tuulivoimaloihin, meillä ei olisi nyt keskitalvella pelkoa, että sähkö loppuisi kesken. Sähköverkon kapasiteetti oli viime talvena riskirajoilla ja seuraavana talvena on odotuksena pahempi tilanne. Olemme kirjaimellisesti nesteessä sähkön tarpeemme kanssa.

On melko kummallinen ajatus, että tuulimyllyjen infraääni olisi jotenkin vaarallista. Olisihan silloin Tanska ja Ruotsi infraäänien katastrofi aluetta. Voiko tämä surullisen kuuluisa infraääni, olla meidän geeniperimällemme jokin vaara? Ovatko suomen lepakot täytetty räjähdysaineilla? Olisiko syy kuitenkin parin puolueen valtapeli? Ja millä hinnalla tämä valtapeli maksetaan?


Kumman voimalan naapurissa haluat asua?



Lahjoitukset vaalikampanjaa varten:
https://civicrm.vihreat.fi/civicrm/contribute/transact?id=2&reset=1&pcpId=368